Oletko muistanut tehdä kirjallisen osituksen avioeron jälkeen?

Kun avioidut, sinä ja puolisosi muodostatte taloudellisen liittouman, jossa kaikki omaisuus, niin sinun kuin puolisosi, yhdistyy. Tämä koskee myös omaisuutta, joka oli jommallakummalla ennen avioliittoa. Esimerkiksi asunto, auto, yritys tai arvoesineet katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi avioliitossa. Jos haluat varmistaa, että omaisuutesi pysyy erillään, on tärkeää laatia avioehtosopimus. Tässä artikkelissa keskitymme omaisuuden ositukseen eli siihen, miten omaisuus jaetaan avioliiton aikana, sen päättyessä tai avioeron jälkeen. Tätä varten on laadittava ositussopimus.

Mikä on ositus?

Ositus tarkoittaa aviopuolisoiden yhteisen omaisuuden jakamista. Ositus tehdään yleensä silloin, kun avioliitto päättyy joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Osituksessa selvitetään, miten avioliiton aikana kertynyt omaisuus jaetaan puolisoiden kesken. On tärkeää ymmärtää, että mikäli avioehtoa ei ole, puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä voi koskea esimerkiksi toisen puolison asuntoa ja siihen liittyviä vuokratuloja, omiin nimiin kuuluvaa ajoneuvoa tai avioliittoaikana myydyn omaisuuden tilalle hankittua omaisuutta, vaikka omaisuus on vain ollut vain sinun nimissäsi.

Miksi ositus tehdään?

Ositus on tärkeä prosessi, koska se määrittää, mikä omaisuus kuuluu kummallekin puolisolle. Vaikka aviopuolisoilla olisi omaisuutta ennen avioliittoa, kaikki avioliiton aikana kertynyt omaisuus katsotaan yhteiseksi, ellei avioehtosopimusta ole tehty. Ilman ositussopimusta omaisuus jää yhteiseksi, mikä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin esimerkiksi uuden puolison tai perintöasioiden kanssa. Ositus antaa molemmille puolisoille oikeudenmukaisen ja selvän jaon omaisuudesta. Se voi myös vähentää riitoja ja epäselvyyksiä tulevaisuudessa.

Milloin ositus voidaan tehdä?

Osituksen voi tehdä milloin tahansa avioliiton aikana, mutta se tehdään yleensä avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. On hyvä tietää, että osituksen voi tehdä myös pitkän ajan kuluttua avioerosta – jopa vuosien jälkeen. Tärkeintä on, että molemmat osapuolet sopivat omaisuuden jaosta. Jos ositusta ei tehdä ajoissa, voi myöhemmin syntyä ikäviä yllätyksiä, kuten veroseuraamuksia tai riitoja perillisten kanssa.

Kuka voi laatia osituksen?

Ositussopimuksen voi laatia ammattilainen, kuten meidän yrityksemme, joka auttaa asiakirjojen valmistelussa ja neuvoo prosessissa. Juristia ei välttämättä tarvita, jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta. Kuitenkin monimutkaisemmissa tapauksissa, kuten suurten omaisuuserien tai yritysomaisuuden jaossa, voi olla järkevää konsultoida juristia.

Ositussopimus on aina kirjallinen – mitä tämä tarkoittaa?

Vaikka osituksen voi teknisesti tehdä suullisesti, ositussopimuksen tulee aina olla kirjallinen, jotta siitä jää virallinen dokumentti. Kirjallinen sopimus tarjoaa todisteen siitä, miten omaisuus on jaettu avioliiton päättymisen jälkeen. Suullinen sopimus voi helposti johtaa erimielisyyksiin myöhemmin, erityisesti vuosien päästä perintöasioissa, kun paljastuu, että ex-puoliso on kuolinpesän osakas.

Tarvitseeko ositussopimus rekisteröidä?

Ositus ei tarvitse rekisteröintiä viranomaisille, mutta se on hyvä säilyttää turvallisessa paikassa, esimerkiksi tallelokerossa tai luotettavassa sähköisessä palvelussa. On tärkeää, että osituksesta on selkeä ja virallinen dokumentti, jota molemmat osapuolet voivat tarvittaessa esittää esimerkiksi verottajalle tai perintöasioissa. Siihen tulee molempien allekirjoitukset ja molemmat saavat oman alkuperäisen asiakirjan.

Kauanko ositus on voimassa?

Ositus on voimassa toistaiseksi, eli niin kauan kuin sopimusta ei ole riitautettu. Kun ositus on tehty, se on sitova molemmille osapuolille, ja sen voi riitauttaa vain erityisistä syistä, kuten esimerkiksi, jos toinen osapuoli on salannut omaisuutta.

Mitä ositussopimus pitää sisällään?

Ositussopimuksessa listataan kaikki puolisoiden omaisuus, velat ja niiden jakaminen. Osituksessa voi olla esimerkiksi seuraavat kohdat:

  • Asunnot ja muut kiinteistöt
  • Ajoneuvot
  • Säästöt ja sijoitukset
  • Yritysomaisuus
  • Henkilökohtaiset esineet ja arvoesineet
  • Velat, kuten asuntolainat tai muut luotot
"Jos puolisolla on ollut aikaisempia avioliittoja, eikä ositussopimuksia ole tehty aiempien puolisoiden kanssa, ex-puolisot voivat olla oikeutettuja osaan omaisuudesta vuosienkin jälkeen."

Mitä tapahtuu, jos ositusta ei tehdä?

Jos ositusta ei tehdä, omaisuus jää yhteiseksi, mikä voi johtaa ongelmiin tulevaisuudessa. Esimerkiksi avioeron jälkeen, jos omaisuutta ei ole jaettu, voi olla hankalaa selvittää, mikä kuuluu kummallekin osapuolelle. Myös uusi avioliitto voi monimutkaistaa asioita, kun vanhat ja uudet omaisuudet sekoittuvat. Veroseuraamukset voivat myös yllättää. Jos omaisuutta siirretään ilman ositusta, siirrot voivat johtaa verotukseen, vaikka osapuolet eivät sitä tiedostaisi.

Osituksen esisopimus – mikä se on?

Osituksen esisopimus on sopimus, joka tehdään ennen avioliittoa tai sen aikana. Sen avulla puolisot voivat sopia, miten omaisuus jaetaan, jos avioliitto päättyy avioeroon tai puolison kuolemaan. Tämä voi olla hyvä tapa varmistaa, että molempien puolisoiden omaisuus jaetaan oikeudenmukaisesti, eikä tulevaisuudessa synny riitoja omaisuuden jaosta. On huomioitavaa, että ositus ei ole sama asia kuin avioehtosopimus, jossa voidaan sulkea pois tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle.

Kun ositusta ei tehdä sovinnossa – mitä tapahtuu?

Jos puolisot eivät pääse sopimukseen omaisuuden jaosta, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan tekemään osituksen. Pesänjakaja on puolueeton henkilö, joka jakaa omaisuuden oikeudenmukaisesti lain mukaan. Tämä on kalliimpi ja aikaa vievämpi prosessi, joten on aina suositeltavaa pyrkiä sopimaan ositus sovinnollisesti.

Jos toisella puolisolla on enemmän omaisuutta, hän maksaa tasingon

Tasinko on summa, jonka varakkaampi puoliso maksaa vähemmän varakkaalle puolisolle osituksen yhteydessä. Tavoitteena on tasata puolisoiden omaisuuden arvoa niin, että molemmat saavat osituksessa samanarvoisen omaisuuden. Tasingon määrä sovitaan ositussopimuksessa.

Miten oma omaisuus turvataan osituksessa?

Jos haluat varmistaa, että osa omaisuudestasi pysyy erillisenä eikä tule jaettavaksi avioliiton aikana tai sen jälkeen, on tärkeää toimia seuraavasti:

  1. Laadi avioehtosopimus – tämä erottaa omaisuutesi yhteisestä omaisuudesta.
  2. Huolehdi asiakirjojen oikeellisuudesta – varmista, että kaikki omaisuutesi on asianmukaisesti kirjattu, esimerkiksi omistusoikeusasiakirjat ja todistukset.
  3. Pidä henkilökohtainen omaisuus erillään – jos omaisuus on tarkoitettu vain sinun käyttöösi, älä käytä sitä yhteiseen talouteen. Tätä vaihetta on vaikea todistaa, sillä usein varoja ja omaisuutta käytetään yhteisen talouden, kuten laskujen maksamiseen tai ruuan hankkimiseen tai yhteisen kodin sisustamiseen.

Ositus, kun puoliso kuolee

Kun puoliso kuolee, ositus tehdään eloonjääneen puolison ja perillisten välillä. Osituksessa jaetaan omaisuus sen mukaan, mikä osa kuuluu eloonjäävälle puolisolle ja mikä perillisille. Jos puolisolla oli avioehto, se vaikuttaa omaisuuden jakoon kuolinpesässä. Jos puolisolla on ollut aikaisempia avioliittoja, eikä ositussopimuksia ole tehty aiempien puolisoiden kanssa, ex-puolisot voivat olla oikeutettuja osaan vainajan omaisuudesta. Tämä voi tulla yllätyksenä ja aiheuttaa monimutkaisia tilanteita, sillä ex-puolisoiden avio-oikeus voi edelleen olla voimassa. On tärkeää ymmärtää, että jokainen avioliitto vaikuttaa omaisuuden jakoon, ellei ositusta ole suoritettu edellisissä liitoissa.

Ositus vuosien päästä – onko se mahdollista?

Osituksen voi tehdä vuosienkin jälkeen avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. On kuitenkin suositeltavaa tehdä ositussopimus mahdollisimman pian, jotta omaisuus saadaan jaettua selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Vuosien viive voi monimutkaistaa prosessia, varsinkin jos omaisuus on muuttunut ajan myötä, esimerkiksi omaisuutta on myyty ja summalla on ostettu uutta, tai omaisuuden arvo on noussut tai laskenut.

Yhteenveto

Ositus on tärkeä prosessi avioliiton päättyessä, ja sen voi tehdä sekä avioeron että puolison kuoleman jälkeen. Ositussopimuksen laatiminen kirjallisesti on suositeltavaa, ja tasinkoa voidaan käyttää omaisuuden tasoittamiseen. Jos ositusta ei tehdä sovinnossa, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan hoitamaan osituksen. On myös tärkeää suojata oma omaisuus tarvittavilla toimenpiteillä, kuten avioehdolla.

Innovative Alternatives
Y-tunnus 3462113-9

Venäjän kansalaisuudesta luopuminen

Täytä alla oleva lomake, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.



    This will close in 0 seconds

    fiSuomeksi